BIRHTDAY GIRL!

kolme päivää yli viistoista vuotta sitten näin ensimmäisen kerran valoa ja kuulin ääntä,mutta saman vuorokauden sisällä mä menetin jonkun todella tärkeän ihmisen,vaarin.oli ilon sekä surun hetki,enkä ikinä nähnyt mun vaaria,kirjoittelen tät nyt ihan vedet silmillä,sillä vaari oli se ainoa ihminen jota en ikinä saanut tuntea meidän suuresta suvusta.. vuodet vieri ja vieri ja opin vihdoin kävelemään,puhumaan,pyöräilemään ja sen semmoista.matkustettiin joka vuos espanjaan,äitin perheen,kavereiden luo. tätä perinettä kyllä jatketaan yhä,onneks!uskomatonta että siitä on jo 15 vuotta,vastahan mä olin sylivauva ja pikkunen taapero,joka juoksenteli ku joku hullu ja vastahan mä alotin voimistelun,muistan vieläkin sen ekan harkan jossa itkin,kun en osannut mitään ja toivoin olevani joskus todella hyvä voimistelija,ja nyt sitä tässä istuskellaan ja täytellään olympiaurheilijan henkilö lomaketta,uskomatonta että toiveet voivat toteutua.viistoista vuotta takana ja paljon vielä edessä!